Jopa 92 prosenttia suomalaisista pysähtyisi ja tarjoaisi apua onnettomuuspaikalla. Autoklinikan asiakaspalvelun keräämien tarinoiden perusteella pienikin apu voi olla merkittävää, sillä usein vahinko sattuu yllättäen ja tilanne on monelle outo. Vahinkotilanteessa saattavat myös kiitokset jäädä hämmennyksessä lausumatta. Autoklinikka haluaakin nostaa tänä keväänä esiin auttajia Sankari Liikenteessä -haullaan.

Kolarikorjaukseen erikoistuneen Autoklinikan teettämä kyselytutkimus paljastaa, että jopa 92 prosenttia suomalaisista pysähtyisi tarjoamaan apua onnettomuuspaikalle. Pääkaupunkiseudulla pysähtyjien osuus laskee hieman alle 90 prosentin, kun taas alle 10 000 asukkaan kunnissa jopa 97 prosenttia ilmoittaa pysähtyvänsä tarjoamaan apua turmapaikalle.

Autoilijoista 76 prosenttia kuljettaa mukana autossaan ensiapulaukkua ja melkein vastaava osuus, 71 prosenttia, kertoo hallitsevansa perinteiset ensiapu- ja elvytystaidot. Suomalaiset osaavat siis varautua yllätyksiin tien päällä. Varmimmin ensiapulaukku löytyy 55-64-vuotiaiden ajoneuvoista. Ensiaputaidoistaan taas huolehtivat parhaiten alle 35-vuotiaat, joista jopa 80 prosenttia kertoi taitavansa ensiavun ja elvytyksen.

– Olemme Autoklinikan asiakaspalvelussa huomanneet, että pienikin kolhu voi saada ajajan hätääntymään, etenkin jos vastaavasta tilanteesta ei ole aiempaa kokemusta. Tällöin jo pelkkä toisen ihmisen läsnäolo voi olla rauhoittavaa ja tärkeää. Apua voi ja kannattaa siis tarjota sekä isoissa kolareissa että pienemmissä liikennevahingoissa, kertoo Helena Ruuska Autoklinikan asiakaspalvelusta.

Turmapaikkojen ohi pysähtymättä ajavilla suomalaisilla on tutkimuksen mukaan kolme pääsyytä valitsemaansa toimintatapaan. 30 prosenttia heistä ei tiedä, miten hätätilanteessa tulisi toimia. 28 prosenttia pelkää tulevansa huijatuksi tai ryöstetyksi pysähtyessään. Noin neljännes taas ajattelee, että joku muu pysähtyy auttamaan joka tapauksessa. Suurin osa vastaajista, jotka eivät itse pysähdy, kertovat kuitenkin ilmoittavansa näkemästään onnettomuustilanteesta viranomaisille.

– Vakavan liikenneonnettomuuden kohdalla on tärkeää kuunnella paikalle kutsuttuja viranomaisia. Apua voi tarjota ohjeistuksen mukaisesti, ja ennen ammattiavun saapumista esimerkiksi loukkaantuneen rauhoittelu tai lämpimänä pitäminen voi myös olla arvokas apu, Ruuska rohkaisee.

Kiireessä auttaja jää helposti kasvottomaksi

Onnettomuustilanne on usein hyvin hektinen ja yllättävä, ja jälkeenpäin muistikuvat siitä voivat olla hämärät. Hämmennyksen keskellä apuun saapuneen kanssaihmisen nimen kysyminen tai kiittäminen saattavatkin jäädä tekemättä. 

– On myös mahdollista, että auttaja ja avunsaaja eivät kohtaa lainkaan. Esimerkiksi tilanteessa, jossa parkkeerattua autoa kolhaissut taho on kadonnut vähin äänin paikalta ja tarkkaavainen ohikulkija on ottanut kolhijan rekisterinumeron ylös ja jättänyt sen auton tuulilasiin. Myös tällaisiin tarinoihin olemme asiakaspalvelussa törmänneet, Ruuska muistelee.

Näistä syistä Autoklinikka käynnistää maanantaina 14. toukokuuta Sankari Liikenteessä -haun. Tarkoituksena on jakaa kiitosta henkilöille, jotka ovat tarjonneet apua liikenteessä vahingon yllättäessä. Sankarit voivat olla jalankulkijoita, pyöräilijöitä tai autoilijoita, joita halutaan julkisesti kiittää. 

Kolmen tulevan viikon aikana apua saaneilla henkilöillä on mahdollisuus kertoa tarinoita auttajista osoitteessa www.sankariliikenteessä.fi. Pienikin apu voi olla hädän hetkellä merkittävää, joten kaikenlaiset kertomukset ovat tervetulleita. Pyrkimyksenä on tuoda esille pyyteetöntä apua tarjonneita ihmisiä antamalla heille kasvot.

Saapuneet tarinat käy läpi asiantuntijaraati, jonka jäseniä ovat Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Petri Kajanne, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen ja Helena Ruuska Autoklinikan asiakaspalvelusta. Raadin tehtävänä on nostaa esiin neljä tarinaa, jotka julkistetaan esimerkkeinä positiivisesta auttamisesta liikenteessä.

Kyselytutkimuksen toteutti autoiluun ja liikkumiseen erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1064 mannersuomalaista ja otos kerättiin viikoilla 5-7 internetpohjaisella kyselylomakkeella, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse.

Tarkempaa tietoa sankarien hausta: www.sankariliikenteessä.fi

Monen koiran elämässä kaikenlaiset hajut näyttelevät keskeistä osaa, mikä ei ole ihme, sillä koiran hajuaisti toimii sen aisteista ensimmäisenä ja viimeisenä.

Kun ihmisellä on noin 380 erilaista hajureseptoria, on koirilla erilaisia hajuihin reagoivia reseptoreita noin 870. Reseptorit sijaitsevat hajuaistinsoluissa nenän limakalvolla. 

Kokonaisuudessaan koiralla on hajuaistinsoluja noin neljäkymmentä kertaa niin paljon kuin ihmisellä. Koira voi haistaa sellaisia asioita, joita ihminen ei voi, koska koiralla on enemmän erilaisiin hajumolekyyleihin reagoivia reseptoreita: jos hajumolekyyliin reagoivaa reseptoria ei ole, hajua ei pysty aistimaan. Yksi hajuaine voi aktivoida yhden tai useampia reseptoreita. Eri hajut saavat siis aikaan useita erilaisia reseptorien reaktioyhdistelmiä!

Kun ilma virtaa koiran nenään, se läpäisee ensin epiteelin, joka puhdistaa, kosteuttaa ja lämmittää syvemmälle kulkeutuvaa ilmaa. Hajuepiteelit, joissa hajuja vastaanottavat reseptorit ovat, ovat vasta syvemmällä koiran nenässä. Kun koira hengittää normaalisti, vain osa hengitysilmasta kulkeutuu reseptoreihin asti. Nuuhkimalla koira saa enemmän ilmaa syvemmälle nenäänsä ja siten myös enemmän hajumolekyylejä hajureseptoreihin. Nuuhkiessa koiran hengitystiheys on 140–350 kertaa minuutissa.

Nuuhkimisella on monia tehtäviä. Tärkein niistä on hajumolekyylien kuljettaminen tarpeeksi syvälle nenään. Nuuhkiminen aiheuttaa nenän ulkopuolella ilmavirtauksia, jotka irrottavat hajumolekyylejä alustasta ilmaan: näin koira saa vielä enemmän hajumolekyylejä nenäänsä tarkasteltavaksi. Nuuhkiminen myös lämmittää koiran hengittämää ilmaa, ja lisäksi se aktivoi hajuaistimukseen reagoivia aivojen osia. Koirilla on myös hyvä syy nuuhkia kiinnostavia kohteita läheltä – tekniikka kun saa ilman virtaamaan nenään juuri optimaalisella tavalla.

Nenääkin voi treenata

Koiran hajureseptorit uusiutuvat 30–60 päivän välein. Kuolleen hajureseptorin tilalle syntyy uusi, mutta se ei välttämättä ole samanlainen kuin edeltäjänsä. Hajusolut muokkautuvat siihen ympäristöön sopivaksi, jossa koira elää. Koiralle erityisen tarpeellisten reseptorien määrä siis lisääntyy: harjoittelemalla tiettyjen hajujen kanssa saadaan muokattua koiran hajuaistinsoluja erityisesti näihin hajuihin sopiviksi.

Hajureseptorien lisäksi myös hajuja käsittelevät hermokeräset kasvavat ja hermoradat vahvistuvat, kun koira käyttää niitä paljon. Harjoittelemalla on siis mahdollista voimistaa johonkin tiettyyn hajuun reagointia: huumekoira havaitsee entistä pienemmän huume-erän, hypokoira havaitsee laskevan verensokerin entistä herkemmin ja kantarelleja etsivä koira löytää entistä paremmin sammaleenkin alle piiloutuneet sienet.

Hajuilla on merkitystä

Koiran hajumuisti alkaa toimia hyvin varhain, jo sikiökaudella, ja se on myös hyvin pysyvä. Sen vuoksi esimerkiksi hajuun liittyvistä peloista on vaikea päästä eroon: haju aiheuttaa koirassa negatiivisen tunnetilan. Koirat muistavat yleensä erityisen hyvin nuorena oppimansa hajut, ja siksi pentua kouluttaessaan onkin todella tärkeää huomioida pennun hajureseptorien ja aivojen kehitys.

Kaikki hajut eivät edes pääse tietoiseen osaan aivoja, vaan koira yksinkertaisesti reagoi niihin automaattisesti. Tätä epätietoista eli limbistä järjestelmää ei voi hallita koulutuksella. Toisaalta silloin kun koira opetetaan tunnistamaan ja etsimään tiettyä hajua, se on käsiteltävä tietoisessa järjestelmässä, koska haju aiheuttaa ihmisen opettaman käytöksen. Hajut siis vaikuttavat sekä tietoiseen että tiedostamattomaan käyttäytymiseen.

Hajumuistista voi olla ohjaajalle sekä hyötyä että haittaa. Kun koiraa koulutetaan etsimään aina tiettyjä hajuja, esimerkiksi nose work -hydrolaatteja tai vaikkapa huumausaineita, on erityisen tärkeää ja hyödyllistä, että etsittävä haju päätyy koiran hajumuistiin ja aiheuttaa positiivisia mielleyhtymiä. Jos koiraa taas koulutetaan etsimään sille esitellyn lähtöhajun perusteella ihmistä tai toista eläintä, mikään harjoitushaju ei saisi jäädä koiran hajumuistiin pitkäksi aikaa.

Sen sijaan harjoituskohdetta tulisi vaihtaa jatkuvasti, jotta koira oppii nuuhkimaan lähtöhajun tarkasti ja pitämään sen mielessään lähtiessään etsimään esimerkiksi jälkeä. Jos koira harjoituksessa tai todellisessa etsintätilanteessa jäljestää samaa kohdetta hyvin pitkiä aikoja, se saattaa hyvinkin muistaa kohteen hajun törmätessään siihen sattumalta uudelleen pitkänkin ajan jälkeen.

Koiran hajuaistiin vaikuttavat monet tekijät

Vaikka kaikkien koirien hajuaisti on parempi kuin ihmisellä, on hajuaistissa eroja myös rotujen välillä. Ison koiran kuonoon mahtuu fyysisesti enemmän hajuepiteeliä kuin pienen koiran kuonoon. Toisaalta lyhytkuonoisen koiran kuonoon hajuepiteeliä ei mahdu yhtä paljon kuin pitkäkuonoisen koiran kuonoon. Jos koiran rakenne aiheuttaa sille hengitysvaikeuksia, on myös nuuhkiminen hankalampaa eikä ilmavirta ja sen mukana hajumolekyylit kulkeudu yhtä tehokkaasti hajuepiteeliin. Pigmentin puute voi aiheuttaa sokeuden ja kuurouden tavoin puutteita myös hajuaistiin.

Hormonaalinen tila, esimerkiksi nartun juoksuaika, saattaa vaikuttaa koiran hajuaistiin. Sairauksista kilpirauhasen vajaatoiminnan on todettu heikentävän hajuaistia. Myös monet lääkeaineet vaikuttavat heikentävästi hajuaistiin: kortisoni vaikuttaa usein pitkäaikaisesti syötettynä, ja lyhytkin antibioottikuuri voi lääkityksen aikana heikentää hajuaistia.

Nenäpunkki on kiusallinen vaiva ja usein yleinen selitys koiran yhtäkkiä heikentyneelle työskentelykyvylle. Koska koira käyttää haistamiseen välillä myös suutaan – hajuepiteeliä on myös kitalaessa – voivat suuhun liittyvät ongelmat, kuten kuivat limakalvot tai hammaskiven aiheuttama ientulehdus, vaikuttaa hajuaistiin.

Jos koiran suorituskyky vaihtelee harjoituksesta toiseen, voi olla hyödyllistä kiinnittää huomiota koiran mielentilaan ja viretasoon. Stressaantunut ja kiihtynyt koira haistaa huonommin kuin keskittynyt koira, koska aivoihin kulkevat hermoradat kuormittuvat muusta eikä viesti hajuaistinsoluista aivoihin kulje yhtä tehokkaasti.

Julkaisija SporttiRakki

SporttiRakki on koiraurheilun harrastus- ja valmennusyhteisö, joka yhdistää koiraurheilun asiantuntijat ja harrastajat. SporttiRakki kertoo, mitä koiraurheilumaailmassa juuri nyt tapahtuu. Laatuartikkelien, nettivalmennusten ja nettiluentojen kautta voit oppia lisää koiraharrastamisesta yhdessä tuhansien muiden harrastajien kanssa. 

 

Metso ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat avanneet Kivikone-onlinepalvelun kivien ja mineraalien tunnistamiseen. Mobiilikäyttöön suunnitellun palvelun avulla luonnossa liikkujat voivat helposti tutkia yleisimpiä Suomesta löytyviä kivi- ja mineraalilajeja ja saada tietoa niiden yleisimmistä käyttötarkoituksista.

Kivikone kokoaa faktat kätevästi yhteen paikkaan. Tunnistus tapahtuu yksinkertaisten kysymysten avulla, ja lisäksi Kivikone kertoo, mihin kiviä ja mineraaleja käytetään. Kivikone.fi -palvelu on maksuton ja soveltuu mainiosti myös opetuskäyttöön kouluissa.

”Kivikone on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään, miten maailma on rakennettu. Kiviä voi bongata luonnosta siinä missä lintuja tai sieniäkin. Haluamme innostaa eri-ikäisiä luonnossa liikkujia tunnistamaan ja selvittämään, mitä ympäriltämme löytyy”, kertoo GTK:n geologi Jari Nenonen.  

Kiviä ja mineraaleja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa kaikkeen aina rakentamisesta älylaitteisiin ja lääketieteeseen. Niiden käyttö on välttämätöntä ja kasvaa jatkuvasti. Tähän vaikuttavat esimerkiksi globalisaatio, väestönkasvu ja keskiluokkaistuminen.

”Meillä ei olisi juuri mitään ilman kiviä ja mineraaleja − ei sähköä, älypuhelimia, teitä tai rakennuksia. Kun maailma kaupungistuu ja digitalisoituu, kiven ja mineraalien merkitys raaka-aineena vain kasvaa", sanoo Metson kivilaboratorion tutkimusjohtaja Keijo Viilo.

Kivet ja mineraalit ovat ainutkertaisia luonnonvaroja.

”Erityisesti teollisuudella on suuri rooli kivien ja mineraalien vastuullisessa käytössä. On entistä tärkeämpää, että niitä käsitellään, jalostetaan ja kierrätetään oikein. Silloin niistä riittää myös tulevaisuuden tarpeisiin”, sanoo Viilo.

Kivikoneella tehdyn tunnistamisen lisäksi kuka tahansa kivistä kiinnostunut voi lähettää kivi- ja mineraalinäytteitä GTK:n ylläpitämään kansannäytetoimistoon. Toimistossa käsitellään vuosittain noin 4000 näytettä, ja kaikille näytteen lähettäneille vastataan. Nenonen toivoo, että Kivikone auttaa innokkaita etsijöitä tunnistamaan löytönsä entistä paremmin.

Palveluun liittyviä maksuttomia opetusmateriaaleja voi tilata täältä.

#Kivikone-kuvakilpailu

Ken on vuoden 2018 Kivikuningas tai Kivikuningatar? Metso lanseeraa myös kesän ajaksi kaikille suomalaiselle avoimen kuvakilpailun, jossa pääpalkintona on Kimmo Ohtosen one-to-one kuvauskoulu. Lisäksi kolme parasta kuvaa pääsevät esille Metson 150-vuotisjuhlanäyttelyyn Sanomataloon syyskuussa 2018. Kilpailuaika on 1.5.–31.8.2018. Lisätietoa kilpailusta osoitteessa: https://www.metso.com/fi/tapahtumat/2018/kivikone-kuvakilpailu/
 

Tiesitkö tämän Suomen kallioperästä?

  • Suomalainen kallioperä on yksi maailman vanhimpia ja kovimpia. Se on noin 3,5 miljardia vuotta vanha.
  • Kallioperä koostuu erilaisista kivilajeista, jotka muodostuvat yleensä monesta mineraalista. Mineraaleja tunnetaan noin 5300 ja uusia löytyy vuosittain.
  • Yleisimpiä suomalaisia mineraaleja ovat kvartsi, maasälvät ja kiille. Maasälpää ja kvartsia käytetään mm. elektroniikassa sekä lasin ja betonin valmistukseen. Betoni on maailman käytetyin rakennusaine.
  • Suomen kansalliskivi on graniitti. Sitä on käytetty mm. Eduskuntatalon ja Helsingin rautatieaseman rakentamisessa.
  • Suomessa esiintyy myös useita hi-tech-mineraaleja, kuten spodumeenia. Siitä saadaan esimerkiksi litiumia älylaitteisiin ja sähköautojen akkuihin.

Lapin kultahistorian katsotaan alkaneen 150 vuotta sitten, jolloin huhut kullasta saivat Suomen senaatin lähettämään retkikunnan pohjoiseen. Syyskuussa 1868 retkikunta vaskasi Ivalojoelta Nulkkamukasta lyhyessä ajassa 0,2 grammaa kultaa. Löytö herätti runsaasti huomiota ja pikkuhiljaa käynnistyikin ensimmäinen suuri kultaryntäys Lappiin. Lapin kultamailla on 150 vuoden aikana sattunut ja tapahtunut, mielenkiintoisia tarinoita riittää kerrottavaksi satamäärin.

Ennätysmäärä isoja kultahippuja

Lapissa kaivetaan kultaa vielä tänäkin päivänä. Vuosien saatossa alueelta on löydetty monenlaisia kultahippuja. Niistä suurin, ”Evert”, löydettiin Luttojoen latvasta vuonna 1935. Hippu painoi 393 grammaa.

Suomen kymmenestä suurimmasta kultakimpaleesta peräti viisi on löydetty 2000-luvun puolella. Kesäkaudella 2017 listalle pääsi kaksi kookasta hippua, jotka painoivat 228 ja 167 grammaa. Merkkivuoden johdosta jälkimmäisen hipun nimeksi tuli ”Suomi100”.

Mika Telilä vastasi kesän 2017 suurimmasta hippulöydöstä. Lemmenjoen Ruittuäytsiltä 22.8. noussut 228 g isommus sai nimekseen Ukkoäijih Mikan pojan mukaan. Kysymykseen ”Mitä kävi mielessä, kun moisen hipun nosti käteensä?,” Mika vastasi rauhallisesti, että ”Kyllä siinä 10 sekuntia mielessään riemuitsi, pisti sitten hipun taskuunsa ja homma jatkui.” Niinhän se on, kullankaivajat ja kultasepät kuuluvat suhtautuvan kultaan kuten myllärit jauhoonsa. 

Kaivajat valmiina kesään

Lapissa on sekä kaivostoimintaa että yksityisiä kaivospiirejä. Osa kullankaivajista käyttää konevoimaa, mutta osa kunnioittaa perinteitä luottaen pelkkään lihasvoimaan. Aktiivinen kaivuukausi on melko lyhyt, vain neljä kuukautta. Talviaika kuluu huoltotöihin ja tavaroiden kuljettamiseen. Kultamaille suunnataan viimeistään, kun lumet sulavat ja routa hellittää. Kaivajat toivottavat kaikki halukkaat tervetulleiksi Lappiin kokeilemaan onneaan vaikkapa Lemmenjoella, missä kullankaivulla on jo pitkät perinteet. 

Kultaa Lapista jokaiselle

Suomen Moneta julkaisee uudenTunturikultaa Lemmenjoelta –mitalin. Mitalin muoto mukailee vaskoolia ja siinä on Lapin kartta, johon on istutettu ripaus aitoa luonnon muovaamaa kultaa Lapista. Jokainen mitali on siten yksilöllinen. Kulta on huuhdottu Lemmenjoen kansallispuiston alueelta perinteisin menetelmin. Mitalin kääntöpuolen tunturimaisemassa näkyy kullankaivaja joen varrella.

Mitalin on valmistanut suomalainen Kultakeskus Oy. Tunturikultaa Lemmenjoelta –mitali on messinkiä, sen halkaisija on 38,6 mm, paksuus 3 mm ja paino 30,5 g. Mitalin lyöntimäärä on rajoitettu 30 000 kappaleeseen.  Mitalin voi tilata 9,95 euron hintaan (+ toimituskulut 4,95 euroa) osoitteesta www.tunturikulta.fi . Tilausrajoitus:1 mitali/kotitalous.

Yhä useampi yritys panostaa asiakaspalveluunsa Provadin tarjoamien teknologioiden turvin. Nyt Provadin asiakkailla on käytössään myös virtuaalinen asiakaspalvelija Lotta sekä täysin ainutlaatuinen konsepti asiakastyytyväisyysmittaukseen.

Ihmisen arvoista asiakaspalvelua yrityksille rakentava Provad kasvaa nopealla tahdilla. Yritys on saanut asiakkaikseen lisää merkittäviä asiakaspalvelun toimijoita. Uusia Provadin teknologioita hyödyntäviä yrityksiä ovat muun muassa Lippupiste, Tikkurila, Kojamo, Onninen, Örum, Diagno, Espoon Asunnot, Kymenlaakson Sähkö, Pohjois-Karjalan Sähkö, Luona Hoiva, Smartum ja ISS.

- Hienoa, että Provadin ratkaisut täyttävät vaativat tarpeet joita asiakkaillamme on. Myös nykyiset asiakkaat saavat uusista palveluista lisäarvoa omassa toiminnassaan automatisoidessaan asiakaspalveluprosesseja ja lisäämällä mittaamista omaan toimintaansa, sanoo Provadin myyntijohtaja Ari Matula.

Provad on panostanut merkittävästi myös tuote- ja palvelukehitykseensä. Yrityksen kivijalkapalveluna toimiva monikanavainen asiakaspalvelujärjestelmä on saanut ympärilleen sitä rikastavia palveluita robotiikasta ja koneoppimisesta sekä uudenlaisesta asiakastyytyväisyysmittauskonseptista.

- Olemme kehittäneet Lotta Tukiälyyn perustuvan virtuaalisen asiakaspalvelijan, joka auttaa ja palvelee 24/7. Lotan työtehtäviksi sopivat esimerkiksi toistuvat rutiinitehtävät, tiedonhaku ja -yhdistely sekä töiden jakaminen oikeille asiantuntijoille. Suomea ymmärtävä Lotta voi myös ottaa hoitaakseen esimerkiksi sähköpostin tai chatin kautta tulevia tiedusteluja ja toimeksiantoja, kertoo Provadin Head of RPA Esa Reilio.

Asiakaskokemus yhä merkittävämpi kilpailukeino

Provadin asiakastyytyväisyysmittauksen uusi ulottuvuus aiemmin markkinoilla oleviin konsepteihin verrattuna tulee sen reaaliaikaisuudesta ja monipuolisuudesta.

- Konseptimme mahdollistaa koko asiakkaan kulkeman palvelupolun mittaamisen. Monen yrityksen käyttämän, suositteluastetta mittaavan NPS-luvun lisäksi muun muassa asiakastyytyväisyyttä (CSat) ja asioinnin helppoutta (CES) voidaan mitata teknologiamme avulla kanavasta riippumatta, kertoo Provadin Head of Customer Experience Management (CXM) Tuukka Heinonen.

Konsepti mahdollistaa yrityksille täysin uudenlaisia kehitystoimenpiteitä liiketoiminnan parantamiseksi etenkin silloin, kun asiakaspalaute rikastetaan olemassa olevalla liiketoimintatiedolla.

Asiakaspalvelusta ja asiakaskokemuksesta on tulossa yhä merkittävämpi kilpailukeino liiketoiminnassa. Tämän takia Provad on perustanut myös design-tiimin tukemaan omien sekä asiakkaidensa palveluiden kehittämistä.

- Kun yritys kohtaa asiakkaan ihmisenä, suhde muuttuu merkitykselliseksi molemmille osapuolille. On kiistaton tosiasia, että yritykset ja organisaatiot, jotka palvelevat ihmisiä yksilöinä anonyymien asiakkaiden sijaan, menestyvät paremmin, sanoo Provadin hallituksen puheenjohtaja Tomi Korpaeus.

Suomalaisjoukkueet ovat jälleen pärjänneet loistavasti cheerleadingin MM-kilpailuissa. Viime yönä naisten maajoukkue voitti MM-kultaa, jota voi kutsua historialliseksi: ensimmäistä kertaa naisten cheer-sarjan voitti joku muu kuin USA. 

”Tätä on tavoiteltu monta vuotta. Viime vuonna näytettiin, että kyllä meistä olisi tähän ja tänä vuonna toistettiin taas. Kaksi hyvää ohjelmaa riitti tänä vuonna” iloitsee naisten maajoukkueen valmentaja Maria Wahlroos.

Naisten maajoukkue suoriutui loistavasti myös semifinaalissa: lähtö finaaliin tapahtui ensimmäiseltä sijalta. Viime vuonna naisten maajoukkue saavutti hopeaa. Mitalin kirkastamisella on suuri merkitys suomalaiselle sekä eurooppalaiselle cheerleadingille.

”Suomalaiselle cheerleadingille tämä merkitsee sitä, että nyt on kaikkien helppo uskoa, että se maailmanmestaruus on saavutettavissa toivottavasti muutkin sitä lähtee tavoittelemaan. Saadaan lisää innokkaita maajoukkueurheilijoita ja nuorille unelmia”, arvelee Wahlroos.

Tanssimaajoukkue jäi tällä kertaa sarjassaan neljänneksi. Suoritus on äärimmäisen hyvä sillä joukkueita oli semifinaalissa mukana toistakymmentä.  Sekamaajoukkue sijoittui kovatasoisessa sarjassaan kuudenneksi. Tanssi- sekä sekajoukkuesarjojen voiton vei USA.

 

Cheer, naiset

1. Suomi, 707,5

2. USA, 703

3. Ruotsi, 657,5

Cheer, sekajoukkueet

1. USA, 726,5

2. Taiwan, 704,5

3. Canada, 637
 

6. Suomi, 597

Tanssi

1. USA, 615,5

2. Japani, 586,5

3. Mexico, 580

4. Suomi, 561,5
 

Cheerleadingin MM-kilpailut järjestettiin Yhdysvalloissa, Floridan Orlandossa 25.-27.4.2018. Suomea edusti yhteensä kuusi joukkuetta. Tänä vuonna kotiintuomisena on naisten sarjan kulta, juniorityttöjen hopea sekä sekajunioreiden pronssi. 

Trafi on julkaissut kaksi liikennepalvelulain uudistuksiin liittyvää määräystä. Määräykset koskevat taksinkuljettajan koetta ja teknisiä vaatimuksia eli taksamittaria, taksivalaisinta ja esteettömiä ajoneuvoja. Lausunnoilla on vielä liikennepalvelulain uudistuksiin liittyvä määräysluonnos taksien hinnan esittämisestä ja kokonaishinnasta.

”Liikennepalvelulain määräyksistä taksinkuljettajan kokeeseen ja taksin teknisiin vaatimuksiin liittyvät määräykset ovat valmiit ja tulevat voimaan suunnitellusti heinäkuun alussa. Taksin hintaan liittyvän määräyksen laitamme kuitenkin uudelle lausuntokierrokselle saamiemme muutosehdotusten vuoksi ja toivommekin alalta näkemystä siihen, miten hintaan liittyvistä asioista olisi tarpeen määrätä. Tavoite on, että tämäkin määräys etenisi suunnitellussa aikataulussa”, sanoo Trafin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää.

”Tavoitteenamme on, että taksin käyttö on myös tulevaisuudessa helppoa, luotettavaa ja kohtuuhintaista kaikille”, jatkaa Sillanpää.

Nyt julkaistut määräykset taksinkuljettajan kokeen vaatimuksista sekä autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista löytyvät Trafin nettisivuilta.

Taksinkuljettajien tulee jatkossakin suorittaa koe, koulutusvaatimus poistuu

Taksinkuljettajan kokeen osa-alueet määritellään jatkossa yhteneväisesti liikennepalvelulain periaatteiden mukaan. Kokeen osa-alueet ovat turvallisuus, matkustajan toimintarajoitusten huomioon ottaminen ja paikallistuntemus. Kokeen rakenne mukailee nykyistä mallia, mutta mm. kokeeseen kuuluva paikallistuntemusosa-alue mittaa jatkossa paikallistuntemusta yleisemmällä tasolla.

Taksinkuljettajalta ei enää vaadita koulutukseen osallistumista, mutta vaatimus kokeen suorittamisesta säilyy. Hyväksytysti suoritetun taksinkuljettajan kokeen lisäksi tarkistetaan terveys- ja ajo-oikeustiedot sekä rikostausta.

Liikennepalvelulaki ei poista liikenneluvan tarvetta taksiyrittäjiltä, vaan yrittäjänä toimimiseen vaaditaan jatkossakin liikennelupa.

Esteettömiä takseja jatkossa kaksi kokoluokkaa

Määräyksessä on kaksi esteettömien ajoneuvojen luokkaa, pieni ja suuri. Uuden pienen esteettömän ajoneuvon pyörätuolipaikan tila on hieman nykyisen esteettömän taksin pyörätuolipaikkaa suurempi. Suuri esteetön ajoneuvo vastaa puolestaan pyörätuolipaikan osalta nykyistä invataksia.

”Kahden kokoluokan tarkoituksena on edistää esteettömien taksien mahdollisimman hyvää saatavuutta. Ajatuksena on säilyttää nykyisen kaltainen laaja esteettömien taksien valikoima, jotta asiakas voi valita itselleen sopivimman ajoneuvon”, toteaa erityisasiantuntija Timo Kärkkäinen.

Taksivalaisimen värit pysyvät mustana ja keltaisena, mutta koko voi vaihdella

Taksivalaisimessa tulee edelleenkin lukea TAKSI tai TAXI ja valaisimen väreinä pidetään musta ja keltainen. Jatkossa valaisimessa saa olla muutakin tekstiä ja valaisimen koko voi vaihdella. Määräyksessä taksivalaisin on määritelty sallituksi, ei pakolliseksi varusteeksi. Taksivalaisimen käytöstä tullaan säätämään käyttöasetuksessa.

Taksamittarista säädetään liikennepalvelulaissa ja se tarvitaan jatkossa vain, jos matkan hinta perustuu ajan tai matkan mittaamiseen. Mikäli asiakkaalle kerrotaan matkan sitova hinta etukäteen, niin taksissa ei tarvitse olla taksamittaria. 

Trafin liikennepalvelulakiin liittyvät määräysluonnokset olivat lausuntokierroksella 28.11.2017-5.1.2018. Määräysluonnos taksin hinnan esittämistä ja kokonaishinnasta lähti vielä uudelle lausuntokierrokselle.

Liikennepalvelulakia avataan neljän paikkakunnan kiertueella huhtikuussa

Lisätietoja liikennepalvelulain muutoksista voi tulla kuuntelemaan Trafin ja Liikenneviraston neljällä paikkakunnalla käyvälle kiertueelle huhtikuussa.

”Liikennepalvelulaki-roadshow on tarkoitettu erityisesti nykyisille ja tuleville taksi- ja linja-autoyrittäjille, mutta antaa muillekin hyödyllistä tietoa muutoksesta”, sanoo kehityspäällikkö Pipsa Eklund.

Kantar TNS selvitti Reserviläisliiton toimeksiannosta suomalaisten käsityksiä maanpuolustuksesta (n=1003). Lähes puolet (47 %) pitää nyt sotilaallista liittoutumattomuutta parhaana tapana järjestää Suomen puolustus. Vuosi sitten liittoutumattomuuden kannalla oli 39 prosenttia vastaajista.

Toiseksi suosituin vaihtoehto on EU:n sotilaallinen yhteistyö, jonka kehittämistä ja laajentamista kannattaa nyt 26 prosenttia suomalaisista. EU-puolustuksen kannatus on vuodentakaisesta kasvanut kolme prosenttiyksikköä. Vastaaja saattoi valita vain yhden vastausvaihtoehdon.

Sotilaallisen liittoutumisen kannatus on laskenut jonkin verran. Yksitoista prosenttia suomalaisista haluaisi nyt solmia puolustusliiton Ruotsin kanssa. Vain kahdeksan prosenttia on sitä mieltä, että Suomen kannattaisi järjestää puolustuksensa ensisijaisesti Nato-jäsenyyden varaan. NATO-jäsenyyden kannatus on vuodentakaisesta laskenut kolme prosenttiyksikköä ja Ruotsin kanssa tehtävän puolustusliiton puolestaan yhden prosenttiyksikön.

Tutkimuksessa vastaaja saattoi valita viiden eri vastausvaihtoehdon väliltä mielestään parhaan tavan järjestää Suomen puolustus. Kysyttäessä vain NATO-jäsenyydestä ilmeni, että yli puolet (56 %) suomalaisista on edelleen NATO-option säilyttämisen kannalla. Jäsenyyden hakemista vastustaa lähes kolmannes (31 %) suomalaisista. NATO-jäsenyyden hakemista nyt tai lähivuosina kannatti kyselyssä yhdeksän prosenttia vastaajista.

Liittoutumiskysymys jakaa erilaisia väestöryhmiä. Maaseudulla asuvista liittoutumattomuutta kannattaa suhteellisesti suurempi osuus suomalaisista kuin kaupungeissa. Myös keskimääräistä useampi vasemmistoliittolainen, perussuomalainen, sosialidemokraatti ja keskustalainen kannattaa Suomen puolustuksen rakentamista jatkossakin liittoutumattomuuden varaan.

Kokoomuslaiset kannattavat keskimääräistä enemmän NATO-jäsenyyttä kun taas vihreiden kannattajat ovat muita suomalaisia laajemmin EU:n yhteisen puolustuksen kannalla. EU:n varaan perustuva puolustusratkaisu olisi mieluinen myös monelle ylemmälle toimihenkilölle, kaupungissa asuvalle suomalaiselle sekä korkean koulutuksen saaneelle henkilölle.

NATO-jäsenyyden kannatus on selvästi korkeinta Kokoomuksen äänestäjien keskuudessa. Heistäkin kuitenkin vain runsas viidennes (22 %) pitää sitä parhaana tapana järjestää Suomen puolustus. Vain viidennes kokoomuslaisista hakisi NATO-jäsenyyttä nopeasti (5 %) tai lähivuosina (15 prosenttia). Tutkimuksen mukaan kokoomuslaisistakin suuri enemmistö (69 %) kannattaa virallista NATO-optiotamme.

Tutkimuksesta

Aineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin. Haastattelujen kokonaismäärä on 1.003. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla ja aineisto kerättiin 29.1 – 12.2.2018 välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (18 – 79 -vuotiaat) pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kantar TNS Oy on toteuttanut tutkimuksen Reserviläisliitto ry:n toimeksiannosta.

Fuengirolassa keväällä 2018 tapahtuu.

DiscGolfPark Mijas ja RadioFiilis järjestää SUPER frisbeegolf Open - Avoin luokka 19.4.2018 kilpailun.

Nyt pääsee keväällä aloittamaan Frisbeegolfin lämpimässä ilmastossa Välimeren läheisyydessä upeissa vuoristomaisemissa. Kilpailun päävetäjä DiscGolfPark Mijas radan yrittäjänä toimiva Ville Kostin odottaa kilpailuun osallistujia Suomesta ja myös Aurinkorannikolta. Kilpailun osallistujamäärä on korkeintaa 100 henkilöä, varaa oma kilpailupaikkasi ajoissa sillä jo nyt ennen virallista julkistamista on puskaradion kautta ilmoittaunut kilpailijoita mukaan.

Kilpailun osallistumismaksu 25euroa.
Kilpailuun voi osallistua kaikki alan harrastajat jotka tuntevat pelin säännöt.

>>Linkki ilmoittautumislomakkeeseen

DiscGolfPark Mijas sijaitsee Fuengirolan vieressä osoitteessa
Urbanización Torreblanca Del Sol 46E (7,01 km)
29650 Mijas, Andalucia, Spain

Kysymykset sähköpostilla Ville Kostinille discgolfparkmijas(ät)gmail.com tai puhelimitse +358 45 3191450 

Paikalle pääsee esimerkiksi Fuengirolasta parhaiten Taksilla joka maksaa noin 8-12euroa 4 henkilön autolla.

Katso DiscGolfPark Mijas Facebook sivut, siellä videoita ja kuvia radasta. >>Facebook linkki

Kilpailun tulos ja seuranta https://discgolfmetrix.com/?u=scorecard&ID=585536

Kartta

Perjantaina 2.2.2018 järjestetään ammattiliittojen mielenilmaus hallituksen toimeenpanemaa aktiivimallia vastaan. Suurin osa bussinkuljettajista kuuluu osallistuvaan liittoon, eivätkä he ole perjantaina töissä.

Tilanne vaikuttaa bussiliikenteeseen Vaasassa niin, että perjantaina 2.2. voidaan ajaa vain klo 7:00-10:00 ja 13:00-16:00 välillä ja ainoastaan osa vuoroista. Linja 14 joudutaan perumaan kokonaan. Linja 5 ajetaan normaalisti klo 16.20 asti, jolloin pääsee vielä kaupungista Sundomiin, mutta ei enää takaisin keskustaan.

Poikkeavat aikataulut ilmoitetaan sivulla www.vaasanpaikallisliikenne.fi

Liikennepäällikkö Mika Joki kertoo, että ensisijaisena tavoitteena on saada koululaiset kouluun. Kaikkien muiden kannattaa miettiä vaihtoehtoista kulkutapaa. – Bussit tulevat olemaan tosi täynnä. Voi olla, ettei kaikkia saada mahtumaan kyytiin, Joki ennakoi.

Lauantaista sunnuntaihin hyvinvointia, joogaa ja vegaaniruokaa Vire-messuilla

Tampereen Messujen uutuustapahtuma Vire – Tampereen terveysmessut tuo terveellisen tuulahduksen Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 20.–21.1.2018. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tapahtumakokonaisuudessa on...

Pertti Kurikan Nimipäivät nousee vielä kerran lavalle! - Ei myytävänä! -kansalaisaloitetta juhlitaan Kansalaistorilla

Pertti Kurikan Nimipäivät lunastaa lupauksensa ja esiintyy vielä kerran. Bändi haastoi syksyllä muut muusikot ja kansalaiset allekirjoittamaan Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen...

Brestin Eurooppalaisen lyhytelokuvan pääpalkinto Suomalaiselle lyhytelokuvalle

Brestin eurooppalaisen lyhytelokuvafestivaalin jury palkitsi Ranskassa lauantaina 11.11.2017 suomalaisen lyhytelokuvan Kukista ja mehiläisistä Grand Prix:llä sekä Prix du Public:lla. Tämä...

Odottavan aika voi olla liian pitkä!! Yli 500 suomalaista odottaa elinsiirtoa

Osaatko kuvitella, miltä elinsiirron odottaminen tuntuu? Suomessa yli 500 ihmisen ei tarvitse kuvitella, sillä he tietävät. Elinsiirtoa odottaa jo yli...

Juhannushäät Kemin Lumilinnassa!!

Ympärivuotisen LumiLinnan rakentaminen alkaa Kemin Matkailu Oy tarjoaa sloganinsa mukaan meren, lumen ja jään arktisia kokemuksia. Tulevaisuudessa yhtiö voi tarjota asiakkailleen...

Pakastekinkkua ei tarvitse sulattaa – laita jäisenä uuniin ja kuorruta liekittämällä!

Tänä jouluna kinkku kuorrutetaan liekittämällä. Kinkku on edelleen yleisin ja suosituin joulupöydän ruokalaji. Sitä on tarjolla yli 90 % talouksista ja...

Valtaosa työmatkatapaturmista sattuu naisille – vuoden vaarallisin aika alkaa nyt

Liikenne on työpäivien suurin riskitekijä ja työmatka merkittävin vaaranpaikka. Vuoden riskialttein aika työmatkatapaturmien osalta on alkamassa, sillä liukkaat kelit aiheuttavat...

Nam, rapsahtavaa ruokaa! Suomi sallii hyönteisten pääsyn elintarvikemarkkinoille

Suomi muuttaa Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa siten, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan myös Suomessa ja samalla hyönteisala saadaan...

Joko luit nämä

FinlandiaTV esittää ohjelmaa Suomesta ja Espanjan Aurinkorannikolta nettiTV-lähetyksenä.

TOIMITUS

+358 45 7876 9976